Säännöt


Kyröskosken Käyttökoirat ry:n säännöt 1.11.2022 -

  1.  Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
    Yhdistyksen nimi on Kyröskosken Käyttökoirat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeenkyrö ja virallinen kieli on suomi. Yhdistys toimii Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n, Suomen Palveluskoiraliitto ry:n sekä Satakunnan Kennelpiiri ry:n jäsenyhdistyksenä.



  2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
    Yhdistyksen tarkoituksena on edistää puhdasrotuisten koirien kasvattamista, käyttöä ja jalostusta sekä herättää ja ylläpitää innostunutta ja pitkäjänteistä harrastustoimintaa jäsenistössään. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys pyrkii erilaisten koulutusten, kilpailujen, luentojen, leirien sekä muiden saman luontoisten tapahtumien avulla lisäämään jäsentensä koiratietoutta.
    Toimintansa tukemiseksi yhdistys on oikeutettu ottamaan vastaan testamentteja ja lahjoituksia sekä osallistumaan erilaisten koiratapahtumien järjestämiseen. Yhdistys voi muodostaa erilaisia rahastoja sekä asianmukaisen luvan hankittuaan järjestää arpajaisia, keräyksiä ja yleisiä huvitilaisuuksia toimintansa edistämiseksi. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää sekä irtainta omaisuutta.



  3. Jäsenet 
    Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt ja jonka hallitus hakemuksesta jäseneksi hyväksyy. Perheen yhden jäsenen on oltava varsinainen jäsen ja muut saman perheen jäsenet voivat olla perhejäseniä. Perhejäsenen tulee asua samassa osoitteessa kuin saman talouden varsinainen jäsen. Hallituksen nimeämä jäsensihteeri ylläpitää jäsenluetteloa, johon on merkittävä kunkin jäsenen nimi ja kotipaikka sekä milloin jäsen on hyväksytty jäseneksi.
    Kunniajäseniksi yhdistys voi kutsua jäseniään, jotka erikoisen huomattavalla tavalla ovat edistäneet tai tukeneet yhdistyksen toimintaa tai henkilöitä, jotka muuten ovat ansiokkaasti toimineet yhdistyksen hyväksi. Päätös kunniajäsenen tai kunniapuheenjohtajan kutsumisesta voidaan tehdä hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa, jos sitä kannattaa kolme neljäsosaa (¾) annetuista äänistä.
    Yhdistys voi ottaa myös kannatusjäseniä.



  4.  Jäsenmaksu
    Yhdistyksen jäsenmaksun suuruus määrätään vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa.Varsinaiset jäsenet, perhejäsenet ja kannattajajäsenet maksavat jäsenmaksunsa vuosittain. Ainaisjäsen maksaa kymmenkertaisen jäsenmaksun kerralla. Kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtaja eivät maksa jäsenmaksua. Jäsenmaksu tulee maksaa helmikuun loppuun mennessä. Mikäli näin ei ole tapahtunut, jäsen katsotaan eronneeksi. Hallituksella ei ole velvollisuutta ilmoittaa jäsenelle jäsenmaksun maksuvelvollisuuden laiminlyönnistä seuranneesta eroamisesta. 
    Jäsen on oikeutettu eroamaan yhdistyksestä milloin tahansa. Siitä on ilmoitettava yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle kirjallisesti, tai suullisesti yhdistyksen kokouksessa. Eroaminen merkitään pöytäkirjaan ja eroaminen lasketaan tapahtuvaksi seuraavan kalenterivuoden alusta. 
    Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt yli kolme (3) kuukautta erääntyneen jäsenmaksun maksamatta, muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.



  5. Hallitus
    Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja kuusi (6) varsinaista jäsentä. Puheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtaja ja erovuoroinen jäsen voidaan kuitenkin valita uudelleen. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
    Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (3) sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallitus voi myös perustaa erilaisia toimikuntia esim. tokotoimikunta ja
    kilpailutoimikunta jne. Toimikunnat toimivat yhdistyksen sääntöjen ja periaatteiden mukaan sekä ovat vastuussa toiminnastaan yhdistyksen hallitukselle, joka vahvistaa tai hylkää toimikuntien esitykset.



  6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
    Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. Hallitus voi määrätä rahastonhoitajan, hallituksen jäsenen, sihteerin tai puheenjohtajan yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen. 



  7. Tilikausi ja toiminnantarkastus
    Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
    Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään viikko ennen kevätkokousta hallitukselle.



  8. Yhdistyksen kokoukset
    Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-huhtikuun aikana ja syyskokous loka-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.
    Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluttua siitä kun vaatimus sen pitämisestä on hallitukselle esitetty.
    Kokouksen äänestyksiin saavat ottaa osaa  vain jäsenmaksunsa suorittaneet jäsenet (myös perhejäsen) sekä kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat. Äänestyksessä on kullakin jäsenellä vain yksi (1) ääni. Kuitenkin läsnä oleva voi edustaa valtakirjalla yhtä (1) poissaolevaa jäsentä. Kannattajajäsenillä on oikeus olla yhdistyksen kokouksissa ilman äänioikeutta.
    Hallituksen ja yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide. Vaaleissa ratkaisee kuitenkin arpa. Äänestys suoritetaan suljettuna, mikäli joku niin vaatii.



  9. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
    Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kutsut kokouksiin julkaistaan sähköpostitse jäsenistölle, yhdistyksen kotisivuilla tai yhdistyksen avoimella facebook-sivulla. Yhdistyksen viralliset tiedotuskanavat ovat internet-sivut sekä yhdistyksen avoimet facebook-sivut.



  10. Varsinaiset kokoukset
    Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 
    1. kokouksen avaus 
    2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa 
    3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
    4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 
    5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto 
    6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 
    7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Asiat, jotka yhdistyksen jäsenet ovat kirjallisesti vaatineet kevätkokouksen käsiteltäviksi ja jotka on hallitukselle lähetettävä ennen vuodenvaihdetta tai viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta.

    Muut mahdollisesti esiin tulevat asiat, joista voidaan keskustella, mutta päättää  ainoastaan yksimielisesti. Päätöstä ei kuitenkaan voida tehdä yhdistyslain 23§ mainituista asioista, ellei niistä ole kokouskutsussa mainittu.

    Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 
    1. kokouksen avaus 
    2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa 
    3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
    4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 
    5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio, jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle sekä virkailijoiden  (puheenjohtaja, sihteeri sekä rahastonhoitaja) kulukorvaukset 
    6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet 
    7. valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa 
    8. valitaan edustajat 1. pykälässä mainittuihin yhdistyksiin 
    9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Asiat, jotka yhdistyksen jäsenet ovat kirjallisesti vaatineet syyskokouksen käsiteltäviksi ja jotka on hallitukselle lähetettävä viimeistään kuukausi ennen syyskokousta.

    Muut mahdollisesti esiin tulevat asiat, joista voidaan keskustella, mutta päättää ainoastaan yksimielisesti. Päätöstä ei kuitenkaan voida tehdä yhdistyslain 23§ mainituista asioista, ellei niistä ole kokouskutsussa mainittu.



  11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
    Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, siirtyy sen omaisuus viimeisen kokouksen tekemän päätöksen mukaan jollekin koira-asiaa ajavalle suomalaiselle oikeuskelpoiselle yhteisölle.