Historia

Kyröskosken Käyttökoirat RY perustettiin vuonna 1985 muutaman aktiivisen palveluskoiraharrastajan toimesta. Seuraa perustamassa olivat mm. Lauri Rantanen, Heikki Kulmala, Martti Keskinen ja Jarmo Niemi.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi lupautui Lauri Rantanen. Koulutuskenttänä toimi Hämeenkyrön kunnalta ”vuokrattu” ns. Metsäopiston kenttä, joka oli ollut koiraharrastajien keskuudessa jo aikaisemminkin. Alkuaikoina olivat käytössä myös varsinaisen Metsäopiston tilat, jotka sijaitsivat Vaiviantien toisella puolella. Erityisesti sauna oli ahkerassa käytössä. Alkuaikoina koulutukset oli keskitetty vain palveluskoirille ja kuri oli kuin armeijassa Jarmo Niemen ja Heikki Kulmalan toimiessa kouluttajina. 

Vuosien varrella kenttää laajennettiin pikkuhiljaa nykyisiin mittoihinsa. Kentän välittömässä läheisyydessä sijaitsi paperitehdas Kyrö OY:n omistamalla maa-alueella muutamia rakennuksia mm. vanha paja, varasto ja majoitusrakennus. Seuran pääasiallinen tulonlähde oli palveluskoirakokeiden järjestäminen, kuten nykyäänkin. Pian heräsi mielenkiinto ostaa maa-alue ja rakennukset seuralle. Lauri Rantanen valtuutettiin hieromaan kauppoja Kyrö OY:n kanssa ja vuonna 1988 kaupat lyötiin lukkoon. Seura otti 12000 markan lainan Hämeenkyrön säästöpankista ja tontti rakennuksineen siirtyi Kyröskosken Käyttökoirat RY:n omistukseen. Lisäksi Hämeenkyrön kunnan kanssa tehtiin kaupat koulutuskentästä ja pienestä palasta metsää 1990-luvun lopulla.

Rakennuskauppojen jälkeen oli ensin ostettava sähköliittymä, sillä tähän asti sähköt olivat tulleet Kyrön linjasta ilman liittymää. Tämän jälkeen alkoi rakennusten kunnostus.

Ensimmäiseksi vanha, pieni ja musta paja kunnostettiin kerhohuoneeksi. Kerhohuoneen tupaantuliaisia vietettiin 25.1.1992 ja vihkiäisiä virallisemmin 11.4.1992.

Alkujaan pelkkien palveluskoiraharrastajien seura muuttui kaikkien koiraharrastajien seuraksi. Seurakoirajaosto perustettiin 1990-luvun taitteessa. Timo Kangas ”määrättiin” laittamaan alajaosto pyörimään. Varsinkin alkuvuosina palveluskoira-, TOKO-, ja näyttelykoulutukset, sekä myöhemmin mukaan tullut agility pyörivät läpi vuoden. Sulanmaan aikana myös maastokoulutukset olivat tärkeässä osassa. Talviaikana pidettiin tottelevaisuus-, ja näyttelykoulutuksia Kyröskosken vanhalla torilla. Koirien ryhmänäyttelyiden järjestäminen aloitettiin Kyröskosken metsästysyhdistyksen kanssa. Ensimmäinen näyttely oli 14.4.1991 Osaran maatalousoppilaitoksella. Ilmoittautuneita koiria oli n. 500. Seuraavat näyttelyt järjestettiin Osaralla 10.4.1994, jossa koiria oli n. 400 ja 4.5.1997 Hämeenkyrön lentokentällä, jossa koiria oli n.300.

Kaiken puurtamisen vastapainoksi järjestettiin jäsenistölle myös vapaamuotoisempaa toimintaa kuten kevät-, ja syysleirejä Vekaralla, Viljakkalan perämailla. Pikkujouluja järjestettiin usein Hämeenkyrön Kyrölässä ja Haukijärven Harjulla, sekä kerhohuoneen valmistuttua Vaivialla. PR-toimintana harrastettiin mm. roskien siivoustalkoita Hämeenkyrön alueella, kaikenlaisia koiranäytöksiä, sekä lapsivetoja. 

Omaa saunaa ryhdyttiin rakentamaan syksyllä 1992 ja saunomaan päästiin kesällä 1993. Alkuvuosina sauna oli ahkerassa käytössä, sillä jäsenten lisäksi myös Vaivialle kokeisiin tulleet kilpailijat käyttivät saunomismahdollisuutta. Koska Vaivian ”tilukset” olivat pelkän kaivosta kannetun veden varassa, kävi kantaminen pian työlääksi ja uusi kaivo päädyttiin rakentamaan 1994. 

Palveluskoiratoiminnan lisäksi seurakoirajaosto toimi myös vilkkaasti järjestäen koulutuksia näyttelyitä, TOKOa ja agilityä varten. Lisäksi järjestettiin näyttelymatkoja, luentoja ja match show-tapahtumia. Kyröskosken Käyttökoirien 10-vuotisjuhlaa juhlittiin näyttävästi Vaivian kerhohuoneella vuonna 1995. Kutsuttuja vieraita oli useista seuroista, sekä kennelpiiristä ja palveluskoiraliitosta. Tarjolla oli hyvää ruokaa, sekä perinnejuomaa ja seurustelua juhlapuheineen.

Palveluskoirien SM-kilpailut järjestettiin yhdessä useamman Pirkanmaalaisen palveluskoiraseuran kanssa vuonna 1999. Kyröskosken Käyttökoirien vastuulla oli metsäjälki ja jälkimaastoja oli Vaivialta Niinisaloon asti. Jäljen ratamestarina toimi Juha Koski ja ylitoimitsijana Timo Kangas. Jälkikoiria metsässä riitti kolmen päivän ajan.

TOIMIHENKILÖITÄ 1985-1998

1985 PJ Lauri Rantanen

1986 PJ Lauri Rantanen

1987 PJ Lauri Rantanen, VPJ Heikki Kulmala, siht. Tiina Järvinen

1988-1989 PJ Lauri Rantanen, VPJ Kalevi Kannasoja, siht. Erja Siren

1990 PJ Erja Siren, VPJ Timo Kangas, siht. Pirjo Virtanen

1991 PJ Timo Kangas, VPJ Martti Keskinen, siht. Sanna Hämäläinen

1992-1993 PJ Timo Kangas, VPJ Martti Keskinen, siht. Ari Sjöblom

1994-1995 PJ Timo Kangas, VPJ Juha Koski, siht. Ari Sjöblom

1996-1997 PJ Timo Kangas, VPJ Juha Koski, siht. Minna Yläkorpi

1998 PJ Timo Kangas, VPJ Juha Koski